Hyvästi rakas pieni ystäväni

Aamu alkoi niin kauniina. Taivas tumma ja tähdet niin kirkkaat. Kävely rakkaan ystävän kanssa metsässä. Iloista hännän huiskantaa, ihania hajuja. Et osannut aavistaa, minä peitin kyyneleet. Tähtitaivas kutsui sinut luokseen ja jätti minulle suuren ikävän. Anna anteeksi rakas ystävä. Sairautesi voitti meidät. Mutta nyt sinun on hyvä olla. Tulen kaipaamaan sinua kauan.

Elli oli uskomattoman ihana ja persoonallinen koira. Sillä oli niin hassuja tempauksia karusellitansseineen ja TV.n katsomisineen. Jo nuorena se työskenteli tarkasti ja innokkaasti mm. verijäljellä. Se sai taipparit läpi 10 kk iässä ja kaikista mejäkokeistaan 1. tuloksen. Puolisokeudesta huolimatta olimme Ellin kanssa suunnitelleet ensi keväänä kokeisiin osallistumista valioitumista ajatellen.

Ellin molempiin silmiin alkoi tulla painetta pari päivää sitten. (Glaukooma alkanut lokakuussa)Operoidussa silmässä paine 20 ja terveessä 28. Koska molemmat silmät olivat nyt sairaat, ei ollut enää mitään tehtävissä, vaan oli parempi antaa Ellin mennä. Nyt ei tarvitse kärsiä enää kovista kivuista, jota glaukooma aiheuttaa.

 R.I.P.
FI MVA DONIOL BEA AT WILD FELLOW'S "ELLI"
*16.9.2011 - 5.1.2015 *

27.11.2014

 

4.1.2015

4.1.2015

4.1.2015

 

 

Toivoin kovasti, että murheet olisivat jääneet viimevuoteen. Eilen töistä tullessani huomasin, että Elli oli oksentanut. Sen silmät näyttivät oudolta ja niin alkoi meillä taas pelkääminen. Onko glaukoomasilmän nesteentuoton tuhoamis toimenpide epäonnistunut. Onko glaukooma nyt myös toisessa silmässä. Vai menikö sillä lunta tai jotain silmiin lumessa möyriessä. Huuhtelin silmät keittosuolalla ja laitoin glaukoomaan tarkoitettua Xalatania kipua poistamaan ja mahdolliseen tulehdukseen siihen tarkoitettua oftan chloraa. Aamulla silmät näyttivät paremmilta. Eikä Elli siristellyt silmiään.
Tänään kun palasin töistä, kipeä silmä oli turvoksissa ja samea, harmaa keskeltä. Se voi olla toki niin, että siinä on nyt kaihi, mutta valitettavasti pelkään pahinta. Mielestäni myös vasen silmä näyttää siltä, kuin siinä olisi painetta.
Yritämme huomenna päästä lääkäriin. Toivottavasti Aho ei ole lomalla. En tiedä osaako muut, kuin silmälääkäri katsoa paineita. Tieto siitä, onko painetta vai ei riittää minulle ratkaisun tekoon. Jos painetta on, ihanan Ellini on parasta päästä pois -Kiiran luo.

Hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta!

 



Parempaa uutta vuotta todellakin toivon. Onneksi tämä kamala vuosi alkaa olla lopuillaan ja voi alkaa kaiken puhtaalta pöydältä. On sattunut niin paljon kaikkea ikävää, kuten rakkaan Kiiran kuolema ja Ellin sairastuminen. Muutama iäkäs kasvattinikin menehtyi männä kesänä.

Onneksi on myös niitä mukavia asioita, kuten kasvattieni hieno menestys näyttelyissä ja oman työni vakinaistuminen. Olen iloinen siitä, että palasin takaisin hoitoalalle.
Kovasti odotan myös Riku-kasvattini pentueen syntymistä tammikuussa kennel Rocbeen.
Meillekin on suunnitteilla hankkia uusi koira. Muutamien kasvattajien kanssa olen asiasta jo keskustellut, mutta ei ole vielä varmuutta mistä pieni meille saapuu. Pennun tulo menee varmaan alkukesälle saakka. Niitä juoksuja odotelleen ja jännittäen nyt siis...

Elli on voinut hyvin. Ei sen liikkumisessa ole mitään erityistä viime kesään verrattuna. Samalla tavalla se pistelee menemään, tosin säikähtelee helposti (tämä alkoi loppukesästä) ja haukkuu ääniä herkemmin, joka toki voi johtua myös siitä, ettei Kiira ole enää "suojaamassa" sitä.

Nyt käymme joulun viettohon... huomenna saa syödä ja rentoutua. Joulupäivänä työt jo kutsuvat, mutta ilolla sen teen, sillä palkinto odottaa sitten kesällä pienen pentu-pennelin muodossa :)

Hyvää joulua!

Ellin kyläilypäivä

Tänään ollaankin oltu Ellin kanssa varsinaisia kyläluutia. Kävimme mummoni luona, jossa Elli sai kovasti rapsutuksia. Sitä ennen kävimme työkaverini luona. Siellä Elli tapasi pitkästä aikaa Picon, 4,5 kk vanhan labbispennun. Voi sitä riemua, kun sai pitkästä aikaa leikkiä toisen koiran kanssa. Elli ei ole leikkinyt pariin kuukauteen terveydellisistä syistä. Nyt miun pitää lopettaa Ellin pumpulissa pitäminen ja antaa sen elää täyttä koiranelämää :)

Kaisulla on myös pari kissaa ja kissan kohtaaminen olikin Ellille tosi jännittävä juttu. Lopulta kissat oli laitettava oven taakse turvaan, sillä ajojahtihan siitä meinasi syntyä. Meillä ei ole Ellin olemassaoloaikaan kissaa ollut itsellämme.

Wuf! Leikitäänkös?

Ota kiinni jos saat!

Kuka pelkää mustaa koiraa?!

Wohou, löysinpä Picon aarteen...

Lumi on ihanaa, eikä mamma kieltänyt tällä kertaa möyrimästä

Ne laittoivat minut pönöttämään ;(



Ilonpäivä

Elli (Doniol Bea At Wild Fellow´s) on parantunut hienosti koettelemuksistaan. Kiiraa se etsii vielä iltaisin, kun on tottunut sen kanssa pötköttelemään selkä selkää vasten. Olisi se ihanaa jos saataisi Ellille mahdollisimman pian kaveri. Ei ole koiraa tarkoitettu elämään ilman lajikumppania. Kiinnostavia pentueita vaan ei ole nyt vielä tulossa kellekään.

Tänään minulla oli vapaapäivä ja kävimme pitkästä aikaa Tukhulminlammilla lenkillä ja Elli sai juosta irti ekaa kertaa pariin kuukauteen. Voi sitä riemua. Turhaan jännitin sitä kuinka se siellä metsässä pärjää. Tämäkin antoi  vahvistusta sille, että se oli jo menettänyt kuukausia sitten suurimmaksi osaksi näön siitä toisesta silmästään. Osasi luovia metsässä ihan kuin ennenkin.

Ellin velipuolesta sain taas viikko sitten kuulumisia. Sen toinen silmä on myös sokeutunut, ja valitettavasti myös toisesta on rakenteet huonossa kunnossa. Voi harmitus :(

Ellin kohdalla toivon, että näkö säilyisi tässä toisessa silmässä mahdollisimman pitkään. En tiedä missä kunnossa siinä on rakenteet, koska en halua Elliä kiusata enää gonioskopialla. Se on kärsinyt ihan tarpeeksi kipua ja tuskaa tänä syksynä. Todella tyytyväinen olen siihen, että meillä oli mahdollisuus täällä Joensuussa teettää tuo sairaan silmän kuoletus, ettei silmää tarvinnut poistaa. Elli näyttää edelleen ihan Elliltä ja se on minulle tärkeää. Haaveilemme jopa Ilomantsin näyttelyyn osallistumisesta :)

Elli nautti talvesta ja riistanhajuista



silmätarkissa

Kävimme näyttämässä Ellin silmää lääkärille. Aho sanoi, että näyttää todella hyvältä. Siistiltä ja kirkkaalta. Ja mikä tärkeintä, paine on pudonnut 60:sta 9:ään. Terve silmä 18 (normaali paine 10-20). Näillä näkymin Elli voisi osallistua näyttelyihinkin, jos silmä pysyy tuollaisena. Sokeudesta huolimatta se ei kiinnitä huomiota. Kennelliittoon on myös nyt lähtenyt lausunto glaukoomasta.

Ellin Velipuoli kävi eilen painekontrollissa ja paineet olivat laskeneet hienosti18-13. Aiempi 55-27. Roope menee gonioskopiaan maanantaina, niin sitten tietää missä kunnossa sen silmänrakenteet ovat, onko siellä häikkää vai ei.

Nyt on ollut minulla voimia alkaa miettiä jo vähän tulevaa. Eiköhän meillä ole keväällä/kesällä pieni pisamanaama täällä häseltämässä ja pissimässä nurkkiin. En ole vielä tarkkaa päätöstä tehnyt mistä koiruus meille tulee. Avoimin mielin kuulostelen, millaisia pentueita on keväällä tarjolla. Toki sellainen 90% päätös on jo tehty ;) , jos vaan ajoitus sattuu oikein. Minulla on näillä näkymin mahdollisuus tulla Joensuuhun töihin keväällä muutamaksi kuukaudeksi. 35 km:n työmatkani lyhenisi siis huomattavasti, 3,5 km:n. Mikäli mahdollista, tekisin sen jälkeen muutaman kuukauden osa-aikatyötä, joten siinä olisi saumaa ottaa uusi koiranpentu.

Eilen Elli taisi alkaa ikävöidä Kiiraa. Se tutki sohvantaukset, lipaston aluset, takapihan ja mistään Kiiraa ei löytynyt. Kovasti se sitten nyyhkytti ja ihan alkoi tärisemään. Elli-Rukka. Perheen ainoa piski.

Mamman söpöliini <3

Silmä liikkuu toisen mukana samaan tahtiin :)

Kohdunpoistoarpi näyttää ihan siistiltä.

 

Kuulumisia

Elli voi tällä hetkellä hyvin. Mahan haava paranee hienosti ja alkaa huomata, että silmän karmea kipu alkaa hiipua. Häntä huiskaen on jo katseltu takapihan oven ikkunasta, näkyisikö niitä oravia mahdollisesti puissa. Onneksi sain pari päivää lomaa ja pari vapaata on perään, niin voin olla kotona vahtimassa Ellin vointia ja ettei se pääse nuolemaan haavaa.

Iloa tietysti varjostaa hieman se, että Ellin velipuoli (emän puolelta) on ilmeisesti myös sairastunut glaukoomaan viimeviikolla, eli tuli tavallaan varmistus sille, että tämä on perinnöllistä. Koiralle tehdään todennäköisesti sama toimenpide kuin Ellille. Olemme nyt yhteyksissä omistajan kanssa, niin saamme jakaa kokemuksia ja kuulumisia.

Vaarana tässä on nyt sitten se, että Ellin toinenkin silmä sairastuu. Toivotaan, kuitenkin että niin ei kävisi. Torstaina menemme kotrolliin katsomaan onko toimenpide Ellin kohdalla onnistunut. Olen tehnyt päätöksen, että silmänpoistoon emme ryhdy, mikäli tilanne ei ole tällä toimenpiteellä selvä. Pidetään peukut ja varpaat pystyssä, että saisimme pitää Ellin vielä perheemme ilona.

Kyllä tämä on ollut niin karmea ja raskas vuosi, että odotan kovasti vuotta 2015 alkavaksi!

 

Elli tänään 24.11.2014
Silmä näyttää ihan normaalilta. Lihasmuistin vuoksi se myös liikkuu samaan tahtiin toisen silmän kanssa, vaikkei Elli sillä mitään näekään. Ei sitä sokeaksi hoksaisi, ellei tietäisi.